Perustettiin Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen luterilaiseksi seurakunnaksi, jolla oli oma kirkkoherra ainakin 1632. Seurakuntaa kutsuttiin alkuaan myös Kesälahdeksi, sillä kirkko ja pappila sijaistivat Kesälahden kylässä. Paremman tilan vuoksi rakennettiin kuninkaan vuonna 1675 antamalla luvalla toinen kirkko Uukuniemen Pyhämäelle 1692 ja se vihittiin käyttöön 11.3.1694. Kirkon poltti ukkosen tuli 19.7.1694, jonka jälkeen rakennettiin uusi ristikirkko 1699 ja se vihittiin käyttöön 24.2.1700. Uusi kirkko rakennettiin 17097 ja uudelleen 1853. Vanhan kellokastarin poltti ukkosen tuli 3.6.1849. Uudenkaupungin rauhassa pitäjä jaettiin kahtia, Uukuniemi jäi Venäjän puolelle ja Kesälahti Ruotsin puolelle, minkä seurauksena viimeksi mainittuun asetettiin oma kirkkoherra 1721 ja seurakuntaan kuulunut Kesälahti erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1728. Uukuniemen kunta yhdistettiin Saaren kunnan kanssa Parikkalan kuntaan 2005.
Muut nimet
Uguniemi
Kylät
Ännikänniemi, Härkälä, Kalattoma, Kokonlahti, Kumpu, Latvasyrjä, Marttinansaari, Matri, Mensuvaara, Niukkala, Parikka, Ristlahti, Rossiniemi, Sikopohja, Uukuniemi
Naapuriseurakunnat
Jaakkima, Kesälahti, Kitee, Parikkala, Ruskeala, Sortavala
Papisto
Kirkkoherran virkataloksi määräsi Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernööri, sotamarsalkka, vapaaherra Otto Wihelm von Fersen Jeremias Yrjönpojan, Olavi Pöyhösen ja Lauri Kokon kruununtilat 29.9.1696, sen jälkeen, kun seurakunta oli jo 1693 luvannut rakentaa virkatalon. Virkataloon kuului sekä 73,54 hehtaarin suurinen osa Matalajärven laskemisella kuivatusta lietteestä Matrin kylässä, 16 kilometriä talvitieltä, josta 19,25 hehtaaria oli luhtaa ja 54 hehtaaria metsää, että Ristolan augmenttitila Latvasyrjän kylässä, joka sijaitsi kesällä 44 ja talvella 21 kilometrin päässä virkatalosta. Viimeksi mainittua tilaa viljeli lampuoti, joka maksoi vuotuisena vuokrana osan sadosta ja piti huoneet kunnossa. Toinen augmenttitila lohkaistiin pois isojaossa 1848.
Kappalaisen virkataloon kuului myöskin 32,08 hehtaarin suuruinen osa Matalajärven lietteestä, josta 11,35 hehtaaria oli luhtaniittyä ja 20,73 metsää, sekä Puuston aputila, jolla sijaitsi metsänvartijan torppa. Papiston palkasta tehtiin suostumus 14.7.1848.
Kirkkoherrat
1632–1673 Martti Fabritius
1673–1684 Jonas Ulrichius
1684–1690 Samuel Germanicus
1691–1700 Fabian Isaaksson Nircko
1701–1710 Peter Hartz
1710–1731 Gregorius S. Wastin
1731–1741 Sveno Wastin
1741–1762 Samuel Wastin
1762–1786 Johan Schroeder
1788–1802 Jakob Johan Slottman
1803–1823 Johan Schroeder
1824–1837 Anders Landgren
1840–1845 Johan Boxström, ensin vt.
1846–1848 Erik Niklander
1849–1865 Anders Emanuel Berner
1865–1874 Aleksander Fredrik Alander
1875–1910 Aleksander Walle
Kappalaiset
1651–1684 Samuel Germanicus
1684–1701 Matti Molarius
1702–1710 Jakob Johannes Ruthenius
1714–1728 Sveno Wastin
1735–1752 Carl Wastén
1752–1791 Gustaf Stråhlman
1793–1798 Henrik Esaias Mondén
1798–1815 Jakob Charenius
1816–1841 Karl Fredrik Lukander, ensin vt.
1842–1856 Berndt Magnus Zilliacus
1857–1867 Gabriel Plathan
1868–1876 Isaak Alexis Wallenius
1876 Henrik Salenius
1877–1889 Paavo Poutiainen
1897 August Kyyniö
1897–1901 Bror Dahlgren
1901 Paavo Paunu
1901–1903 Akseli Kytö
1903–1904 Matti Lauha
1914–1921 Matti Markkanen
1921–1923 Niilo Mustola
1924–1934 Juho Nukari
Apulaispapit
1726–1727 J. Wastin, kirkkoherran apulainen
1752 G. Stråhlman, armovuodensaarnaaja
1762–1763 J. Schroeder, kirkkoherran apulainen
1787 J. Åkerstedt, armovuodensaarnaaja
1789 A. Ahlgren, apulaispappi
1793 C. Appelroth, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1798–1804 J. F. Hulkovius, kirkkoherran apulainen
1806–1809 G. G. (G. W.) Åkerblom, kirkkoherran apulainen
1810–11 A. J. Wahlberg, kirkkoherran apulainen
1815–1817 Johan Reinhold Vinter, virka– ja armovuodensaarnaaja
1823–1826 Gustaf Stråhlman, armovuodensaarnaaja
1827–1828 Johan Ollberg, kirkkoherran apulainen
1828–1830 David Arenius, kirkkoherran apulainen
1830 Johan Fredrik Palm, kirkkoherran apulainen
1831–1832 August Blomqvist, kirkkoherran apulainen
1832–1837 Bengt Simming, sijaiskirkkoherra, kappalaisen apulainen
1833 Gustaf Gabriel Bonsdorff, kappalaisen apulainen
1837–1838 Jonas Justén, virkavuodensaarnaaja
1838–1840 Anders Nord, armovuodensaarnaaja ja sijaiskirkkoherra
1840 Alexander Asp, sijaiskirkkoherra
1840–1843 Karl Liljeqvist, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1842–1843 Karl Alfred Nystén, vt. kirkkoherra
1845–1850 Niklas Emanuel Tengén, sijaiskirkkoherra
1854–1858 Gabriel Plathan, vt. kappalainen
1879–1889 Paul Poutiainen, vt. kappalainen
1889–1896 Heikki Hukkanen, vt. kappalainen
1897 August Hjalmar Kyyniö, vt. kappalainen
1897–1901 Bror Artur Rudolf Dahlgren, vt. kappalainen
1901 Paavo Ilkka Paunu, vt. kappalainen
1901–1903 Akseli Kytö, vt. kappalainen
1903 Kaarle Teodor Nikolai Hulkkonen, vt. kappalainen
1903–1904 Matti Nikodemus Lauha, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1904– Juho Nukari, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1908 Pekka Hyttinen, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Uukuniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1699 ja historiakirjat vuodesta 1691. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1690–1922.