Perustettiin Iisalmen emäseurakunnan Rutakon rukoushuonekunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 28.1.1854, jolloin siihen kuuluivat Rutakon, Kilpisaaren, Oinasjärven, Petäjäjärven ja Sonkajärven kylät. Vanhasta olkiladosta huhtikuussa 1855 rakennetussa rukoshuoneessa pidettiin jumalanpalveluksia kerran kuukaudessa. Rukoushuonekunnan asukkaiden anomus päästä kappeliseurakunnaksi, jonka 556 asukasta allekirjoitti, hylättiin 1862, ja suunnitelmat itsenäisestä seurakunnasta raukesivat saarnaajan muutettua pois 1865. Iisalmen emäseurakunnasta erotettiin koko koillinen osa, käsittäen Haajaissydänmaan, Haapajaärvensydänmaan, Laakan, Muuraisjärven, Oinasjärven, Petäjäjärven, Päsmärin ja Rutakon sekä Sonkajärven, Sukevan, Vänninmäen, Sälevän, Toivakan, Uuran ja Vehmasjärven kylän kokonaisuudessaan sekä osia muista kylistä, itsenäiseksi Sonkajärven kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 23.3.1897. Seurakunta aloitti toimintansa 1921. Seurakuntaan kuulunut Sukevan taajama erotettiin myöhemmin itsenäiseksi seurakunnaksi. Sonkajärven kunta perustettiin 1922.
Muut nimet
Rutakko
Kylät
Haajaissydänmaa, Haapajärven Sydänmaa, Hernejärvi, Kaarakkala, Kauppilanmäki, Kilpisaari, Laaka, Muuraisjärvi, Oinasjärvi, Päsmäri, Petäjäjärvi, Rutakko, Ryhälänmäki, Sälevä, Sonkajärvi, Sukeva, Toivakko, Ulmala, Uuraa, Vänninmäki, Vehmasjärvi, Viitaa
Naapuriseurakunnat
Iisalmen kaupunki, IIsalmi, Kajaani, Lapinlahti, Rautavaara, Sotkamo, Varpaisjärvi, Vieremä, Vuolijoki
Papisto
Seurakunnan perustamisen yhteydessä määrättiin, että Iisalmen kirkkoherran virkatalosta oli lohkaistava noin 1/8 manttaalin tilukset Sonkajärven kirkkoherran virkataloksi, joka tuli rakentaa lailliseen kuntoon ennen kuin kirkkoherran virka julistettiin haettavaksi.
Saarnaajat
1855–1866 Erik Ekelund, Iisalmen kirkkoherran virallinen apulainen, virka lakkautettiin
Arkisto
Sonkajärven seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat vuodesta 1855.