Räisälän ortodoksisen seurakunnan tilalle 1600-luvun alussa muodostunut luterilainen seurakunta. Luettiin omaksi nimismiehen pitäjäksi ainakin 1589, jolloin siellä asui kuusi luterilaista talonpoikaa, ja kaksi vuotta myöhemmin asukkaina oli 24 luterilaista ja 15 ortodoksista talonpoikaa. Stolbovan rauhan jälkeen suurin osa alueen ortodoksisista karjalaisista asukkaista siirtyi Venäjän puolelle. Seurakunta toimi aluksi Käkisalmen kirkkoherran johtamana, mutta oma kirkkoherra mainitaan ainakin jo 1635 ja myös oma kappalainen 1686. Venäläiset polttivat nähtävästi kirkon sodassa 1656. Kirkko ja kellotaupuli paloivat ukkosen tulesta 21.7.1910.
Seurakuntaan kuulunut Kaukola perustettiin rukoushuoneeksi 1693, muodostettiin kappeliksi 1704, saaden oman kappalaisen vasta 1735, siirrettiin kappelina kuuluvaksi Käkisalmen emäseurakuntaan 1849, ja erotettiin Käkisalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1896. Räisälän kunta perustettiin 1868. Seurakunnan asukkaat evakuoitiin Etelä-Pohjanmaalle, Ilmajoen, Peräseinäjoen ja Kihniön alueille ja seurakuntalaiset sijoitettiin sittemmin Satakuntaan, Kokemäen seudulle ja Euraan. Seurakunta lakkautettiin 1949.
Kylät
Härskeensaari, Humalainen, Humalanpelto, Hytinlahti, Ivaskanmäki, Karkola, Kiisanlahti, Kivipelto, Kökkölä, Könninginmäki, Läheniemi, Lammasmäki, Lamminautio, Lohikallio, Lokinanpelto, Luotsaari, Makkola, Muonola, Myllypelto, Näpinlahti, Neitsytkallio, Pataksela, Piiskonmäki, Putoria, Rampala, Rautakopra, Sakkali, Särkisalo, Sutkenlahti, Tarhala, Tekemälahti, Tiittala, Timoskala, Tiuri, Tiutinmäki, Unnunkoski, Virtelä
Naapuriseurakunnat
Kaukola, Kirvu, Käkisalmi, Pyhäjärvi, Sakkola, Vuoksela, Vuoksenranta
Papisto
Kirkkoherrat
1642–1667 Andreas Joachimi
1670– Johan Bernerus
1679–1688 Erik Mollenius
1688–1697 Johan Gustaf Nigraeus
1697–1721 Jacob Carlquist
1724–1726 Johan Spenner
1731–1751 Laurentius Lithovius
1752–1771 Peter Ursinus
1772–1785 Peter Landan
1784–1789 Johan Henrik Schwindt
1789–1800 Christoffer Hoppius
1803–1849 Johan Kristian Schwindt
1851–1864 Karl August Rehbinder
1866–1896 Johan Fredrik Grönlund
1898–1905 Gustaf Elis Bergroth
1906–1937 Karl Sixtus Olsson
Kappalaiset
1672–1680 Isaak Jackenius, Kaukolan kappalainen 1680–
1698 Jonas Plogman, Kaukolan kappalainen
1705 N.N. Chrydenius
1728–1730 Sven Wastin
1730–1747 Jonas Oxenius
–1751 Fredrik Rajalin
–1755 Jakob Abraham Nyman
1761–1770 Aksel Johan Spenner
1786 Anders Grenquist
1786–1787 Hindrich Esajas Mondén, vt. kappalainen
1788–1820 Kristian Enberg
1823–1833 Georg Alexander Örn
1835–1867 Peter David Starck
1869–1882 Gustaf Adolf Cajander
1885–1908 Felix Fritjof Relander
1910–1929 Roopertti Rainio
Ylimääräiset papit
1770– Petrus Wahlberg, papiston apulainen
1776 Aaron Limatius, apupappi
1800–1803 Johan Kristian Schwindt, armovuodensaarnaaja ja sijaiskirkkoherra
1805–1807 Johan Kristian Hornborg, kirkkoherran apulainen
1809–1810 Jakob Reinhold Granbaum, kirkkoherran apulainen
1810–1821 Peter Adolf Vahlberg, kirkkoherran apulainen
1820–1823 Johan Reinhold Vinter, kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja
1821–1829 Peter David Starck, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1829–1833 Johan Ollberg, kirkkoherran apulainen
1833–1835 Peter David Starck, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1834 Karl Fredrik Kockström, kirkkoherran apulainen
1834–1838 Karl Alfred Nystén, kirkkoherran apulainen
1839–1842 Alexander Benedikt Zilliacus, kirkkoherran apulainen
1842–1846 Georg Magnus Järnefelt, kirkkoherran sijainen
1846–1847 Zakarias Adolf Kroijerus, kirkkoherran sijainen
1847–1851 Magnus Ingman, kirkkoherran sijainen, vt. kirkkoherra
1849–1850 Fredrik Häyrén, kappalaisen sijainen
1850–1851 Johannes Hertz, kappalaisen sijainen
1851–1859 Erik Volmar Streng, kappalaisen sijainen
1859–1860 Konrad Edvard Tornberg, kappalaisen sijainen
1860–1862 Otto Reinhold Streng, kappalaisen sijainen
1862–1864 Konrad Edvard Tornberg, kappalaisen sijainen
1862–1863 Ulrik Siegberg, kirkkoherran sijainen
1864–1866 Fredrik Vilhelm Brander, kappalaisen sijainen
1864–1866 Otto Gustaf Blomgren, armovuodensaarnaaja ja sijaiskirkkoherra
1867–1869 Kristian Emanuel Calonius, vt. kappalainen
1882–1898 Karl Viktor Olin, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1900 Wilhelm Ferdinanr Fagerlund, papiston apulainen
1901 Niilo Pispala, papiston apulainen
1901 Juhana Kustaa Sakkinen, papiston apulainen
1901–1902 Bror Emil Fagerlund, papiston apulainen
1902–1905 Sigfrid Selim Sigismund Sirenius, papiston apulainen, vt. kirkkoherra
1905–1906 Emanuel Lamppu, vt. kirkkoherra
1906–1907 Eino Immanuel Valanne, kappalaisen apulainen
1907–1909 William Oskari Aarnio (Grip), kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1909 Frans Petter Oinonen, vt. kappalainen
1909 Toivo Immanuel Pakarinen, vt. kappalainen
1909–1910 Pekka Hyttinen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja
1916–1917 Ilmari Karvonen, kirkkoherran apulainen
1917–1918 Aarne Aadolf Huurre, kirkkoherran apulainen
1918–1919 Bruno Kunnala, kirkkoherran apulainen
1919–1920 Edvin Eero Vartiainen, kirkkoherran apulainen
1920 Aleksanteri Vehniäinen, kirkkoherran apulainen
1920 Nikolai Sonny, kirkkoherran apulainen
1920 Albert Johan Soveri, kappalaisen apulainen
Arkisto
Räisälän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751, tilikirjat vuodesta 1861 ja historiakirjat vuodesta 1751. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1741–1983.
Pappilan ja osan kirkonarkistoa sanotaan palaneen 1751, mutta syy siihen, että kirkonkirjat alkavat vasta mainitusta vuodesta lienee se, että silloinen kirkkoherra oli 21 vuoden ajan laiminlyönyt velvollisuutensa kirkolliseen kirjanpitoon. Kirkkoherra ja kappalainen irtisanottiin mainittuna vuonna muun muassa heikon seurakunnan tilinpidon seurauksena. Pappilan talli paloi 31.8.1786, jolloin katosi myös irtonaisilla lapuilla pidetyt kirkonkirjojen viennit.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990 LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.