Muodostettiin Iisalmen emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun Viipurin piispa Petrus Bång oli antanut luvan kirkon rakentamiseen Pielaveden kulmalle piispantarkastuksessa Iisalmessa 15.2.1683 ja määrännyt asiasta tarkemmin kirjeessään 12.9.1692. Seurakuntaan oli sijoitettuna Iisalmen toinen kappalainen ainakin jo 1703. Kirkko valmistui 1724 (tai 1725). Erotettiin Iisalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella päätöksellä 7.9.1811 ja seurakunnan alueen suuruudesta määrättiin tarkemmin keisarillisella käskykirjeellä 18.11.1814. Uusi kirkko rakennettiin mannermaalle 1878, mitä ennen kirkko oli sijainnut Lammassalossa. Seurakuntaan kuulunut Keitele erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1871, mutta Pielaveden papisto hoiti papillisia toimituksia Keiteleessä vuoteen 1893. Haatalan kyläkunta ja Tuovilanlahden kylän kaikki muut tilat paitsi rekisterinumerot 6 ja 8 määrättiin uudessa palkkausjärjestyksessä siirrettäväksi Maaningan seurakuntaan ja Karppaalanniemen tila, neljäsosa Sulkavan kylän Karelinniemen tilasta rekisterinumero 8, siirrettäväksi Kiuruveden seurakuntaan. Salama iski kirkkoon 31.5.1905, mutta sen auheuttama tuli saatiin sammutetuksi, ja kappalaisen virkatalo paloi kokonaan 16.7.1907. Laukkalan kirkko rakennettiin 1940.
Kylät
Heinämäki, Joutsenniemi, Jylänki, Jylhä, Karjala, Koivujärvi, Kotaniemi, Kuivaniemi, Kurolanlahti, Lammassalo, Lampaanjärvi, Lappetelä, Laukkala, Leppämäki, Löytynjärvi, Löytynmäki, Niemisjärvi, Pahkamäki, Pajumäki, Pappila, Pauha, Pielavesi, Pukara, Saarela, Säviä, Sulkava, Taipale, Tallus, Tommanmäki, Tuovilanlahti, Vaaraslahti, Venetmäki
Naapuriseurakunnat
Iisalmi, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Maaninka, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Iisalmi
Papisto
Papiston palkasta keisarin päätös 18.10.1845.
Kirkkoherrat
1830–1854 Anders Fabian Neovius
1858–1878 Karl Henrik Ståhlberg
1880–1903 Jonas Kristian Castrén
1905–1912 Kaarlo Rechardt
1915–1944 Mikko Artur Levander
Kappalaiset
1705–1710 Jakob Hoffrén
1713 Erik Mechaelin
1723–1761 Martinus Costianus (Kostiainen)
1762–1777 Henrik Costianus
1779–1804 Jakob Gummerus
1806–1844 Henrik Johan Lyra
1847–1863 Kristian Joakim Åkerman
1867–1890 Per Gustaf Ferdinand Hornborg
1892–1899 Otto Alfred Tenlén
1899–1906 Anders Vilhelm Leonard Gyllenbögel
1906–1921 Akseli Topias Toikka
1921–1928 Matti Markkanen
1928–1935 Matti Aleksi Castrén
Ylimääräiset papit
1801–1804 Henrik Ingell, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1804–1806 Peter Johan Sundström, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1814–1817 Karl Gabriel Lyra, kappalaisen apulainen
1826–1837 Peter Eskling, kappalaisen apulainen
1840–1845 Gustaf Mauritz Lundeqvist, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja
1843–1854 Karl Axel Vegelius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1854–1857 Gustaf Adolf Svahn, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1854–1857 Lars Erik Mozelli, kappalaisen apulainen
1857–1860 Julius Henrik Lind, sijaiskirkkoherra, kappalaisen apulainen
1857–1868 Johan Teodor Dahlström, kirkkoherran apulainen
1868–1872 Henrik Pöyhönen, kirkkoherran apulainen
1872–1880 Adolf Mehtonen, vt. kirkkoherra
1887–1892 Selim Gerhard Hornborg, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1894–1905 Jonas Oskar Castrén, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1906–1908 Heikki Arvi Järventaus, vt. kappalainen
Arkisto
Pielaveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1830 ja historiakirjat vuodesta 1737. Osa arkistosta tuhoutuo palossa noin 1764. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1683–1910.