Perustettiin Hauhon emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1682, kun Vesikansan seutuun oli rakennettu oma saarahuone ja se sai oman saarnaajan, jota ennen Hauhon papisto oli saarnannut kirkkorakennuksessa joka neljäs sunnuntai. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1.8.1693. Kirkko rakennettiin 1735 ja se tuhoutui kellokastareineen murhapoltossa 28.9.1806. Erotettiin Hauhosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 10.6.1880. Luopioisten kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Pälkäneen kuntaan 2007.
Muut nimet
Luopiois, Vesikansa
Kylät
Ämmätsä (Ämmättä), Evinsalo, Haltia, Kajantila, Kantola, Karviala, Kouvola, Kuohijoki, Kyynärö, Lemmettylä, Luopioinen, Miemola, Mustilahti, Padankoski, Puutikkala, Rautajärvi, Säynäjärvi, Vahdermetsä
Naapuriseurakunnat
Hauho, Kuhmalahti, Lammi, Padasjoki, Pälkäne, Vehkajärvi
Papisto
Kappelin asukkaat vapautettiin Hauhon emäseurakunnan kirkon rakentamisvelvollisuudesta pitäjänkokouksessa 24.8.1783. Kappalaisen palkasta hovioikeuden päätös 3.6.1785. Virkatalon rakentamisesta keisarillisen senaatin päätös 16.3.1865.
Kappalaiset
1682 Johannes Petri
1693–1739 Anders Cojander (Kuohiander)
1739–1754 Erik Procpaeus
1755–1782 Henrik Savenius
1783–1807 Henrik Gabriel Savenius
1826–1834 Georg Alvenius
1835–1859 Karl Anders Gestrin
1860–1867 Alexander Gottfrid Ferdinand Bastman
1870–1877 Karl Brynolf Lilius
1878– Otto Villberg, virka lakkautettiin 1880
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1830–1837 Johan Hymander
1867–1870 Karl Gustaf Vallenius
Ylimääräiset papit
1808–1809 Gustaf Adolf Brunou, vt. kappalainen
1817–1818 Karl Isak Vallenius, vt. kappalainen
1818–1820 Samuel Grönqvist, vt. kappalainen
1820–1830 Josef Vilhelm Schalien, kappalaisen sijainen
1821–1825 Efraim Hollmén, vt. kappalainen
1825–1828 Karl Fredrik Strandman, vt. kappalainen
1859–1860 Alexander Gottrfid Ferdinand Bastman, välisaarnaaja
1877–1878 Otto Villberg, välisaarnaaja
1906–1907 Maunu Ilmari Kuusi, kappalaisen apulainen
1907–1908 Antti Rentola, kappalaisen apulainen
Arkisto
Luopioisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1744, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1733. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1733–1960.
Seurakunnan kirkko ja kellosatari tuhoutuivat murhapoltossa 28.9.1806, jolloin osa vanhinta arkistoa tuhoutui. Vuoden 1796 piispantarkastuksessa mainitaan syntyneitten, vihittyjen ja kuolleitten luettelot alkavaksi vuodesta 1692, mikä sidos sisälsi myös kirkontilit vuosilta 1705–1753. Vanhimpaan säilyneeseen, vuoden 1825 kalustoluetteloon on tehty reunahuomautus "saknas 1830".