Jääsken pitäjään kuluneesee niin kutsuttuun Ala-Vuoksen seutuun anottiin rakennettavaksi oma kirkko, jota varten mainitaan vedetyn tukkeja Hatulankylän Lusikkasaareen 1688, mutta anomukseen ei suostuttu. Vuoden 1722 rajakäynnin jälkeen lohkaisiin Jääsken eli Pietarin kirkon pitäjästä etäpuolisko, noin 150 tilaa, Venäjälle kuuluvaksi. Pyhä hallitseva synodi Pietarissa suostui anomukseen kirkon rakentamisesta 21.10.1724, se rakennettiin Hatulan kylään 1725 ja vihittiin käyttöön 13.2.1726, jolloin siitä tuli Pyhän Andrean nimikko, Jääsen emäseurakunnan Pyhän Pietarin veljen nimi. Kirkko mainitaan rappeutuneena 1767. Koska matka useasta kylästä oli lyhyempi Kirvun ja Jääsken kirkoille kuin seurakunnan omalle kirkolle, annettiin kosistoriaalitarkastuksessa 9.3.1768 lupa, että edellä mainittujen pitäjien papisto saisi olla näille kyläläisille avuksi taksan mukaan. Nämä oikeudet poistettiin sitten, kun Kirvu erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858, ja sanotut kylät liitettiin Kirvun ja Jääsken pitäjiin. Seurakunta asetettiin Porvoon piispan anneksiksi keisarillisella käskykirjeellä 6.10.1838 ja anneluonto lakkautettiin 10.1.1865. Anomukseen rukoushuoneen rakentamisesta Koskiselän kylään antoi keisari kieltävän päätöksen 7.2.1868. Seurakunanan osista muodostettiin Vuoksenrannan itseäninen kirkkoherrakunta 1913. Seurakunta lakkautettiin Janakkalassa 1949.
Muut nimet
S:t Andreae
Kylät
Antreala, Häklilä, Hännikkälänniemi, Hannila, Hatula (Kirkonkylä), Henttola, Iivola, Ikävalkola, Ilmatoivola, Jaakonsaari, Kaltovedenmaa, Kaukola, Kekkilä, Kilpiälä, Koljola, Kukkola, Kuparsaari, Kuukauppi, Liikola, Mälkiälä, Mansikkala, Meskala (Rupola), Noskua, Olkinuora, Ollikkala, Paajala, Paakkarila, Partala, Patalahti, Pöystilä, Pullila, Rahikkala, Räikkölä, Salo-Hatula, Salo-Olkinuora, Saviniemi, Seitsola, Sokkala, Sokuranmaa, Syvälahti, Talikkala, Tauru, Variksela, Vihinniemi
Naapuriseurakunnat
Heinjoki, Ihantala, Jääski, Kirvu, Muolaa, Nuijamaa, Viipurin maaseurakunta, Vuoksenranta
Papisto
Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 13.10.1766 ja se vahvistettiin 25.9.1769. Uudet suostumukset vahvistettiin 5.6.1847 ja 15.10.1868. Papinpaikkojen avonaiseksi julistamisesta keisarillisen senaatin päätös 26.11.1866. Osa kirkon vanhaa kalustoa annettiin tuomiokapitulin luvalla Viipurin museolle 1895.
Kirkkoherrat
1726–45 Samuel Alopaeus, nimitettiin virkaan 1724
1746–57 Johan Schwindt
1757–63 Johan Lindström
1764–80 Johan Laurenius
1780–91 Lars Schwindt
1794–1803 David Starck
1838–46 August Lorenz Vendell
1846–63 Gustaf Adolf Cajander
1863–67 Kristian Emanuel Calonius
1867–78 Henrik Konstantin Corander
1881–82 Anders Gustaf Hahl
1886–1900 Karl Robert Malmström
1902–17 Petter Alfred Eriksson
1918 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra
1919–31 Frans Edvard Salokas
Kappalaiset
1732–39 Peter Urenius
1739–59 Kristofer Hoppius
1760–80 Lars Schwindt
1781–1813 Anders Saelan
1815–33 Daniel Saelan
1835–58 Johan Reinhold Winter
1861–79 David Toikka
1883–1905 Karl Johan Gyllenbögel
1908–12 Daniel Klami
1913 Frans Arvi Wasama, vt. kappalainen
1914–21 Wilhelm Ferdinand Korvenheimo
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1742–43 H. J. Moberg, kirkkoherran apulainen
1743–45 S. H. Passelberg
1745–46 J. Schwindt, kirkkoherran sijainen
1757–60 L. Schwindt, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1760–62 J. A. Krook, kirkkoherran apulainen
1764 E. Gummeer, virallinen apulainen
1772–74 F. G. Palmaeus, kirkkoherran apulainen
1778–81 H. G. (H. W.) Wolter, virallinen apulainen
1788–94 G. C. Schwindt, kirkkoherran apulainen, armonvuoden saarnaaja
1795–99 F. E. Strandman, kirkkoherran apulainen
1799–1801 Joël Stubbe, kirkkoherran apulainen
1803 Johan Wirén, kirkkoherran apulainen
1803–04 Daniel Saelan, kirkkoherran apulainen
1806–13 Daniel Saelan, kirkkoherran apulainen
1815 Daniel Saelan, kirkkoherran apulainen
1831–38 Alexander Benedikt Zilliacus, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuoden saarnaaja
1858–60 Gustaf Bäckström, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuoden saarnaaja
1860–61 Albert Boman, armovuoden saarnaaja, kappalaisen sijainen
1883–84 Otto Magnus Hahl, virka- ja armovuoden saarnaaja, kirkkoherran sijainen
1884–86 Otto Vilhelm Olander, armovuoden saarnaaja, kirkkoherran sijainen
Ylimääräiset papit
1803–04 Fredrik Emanuel Strandman, kirkkoherran sijainen
1825–27 David Alexander Metén, kirkkoherran apulainen
1827–30 Ulrik Vilhelm Charenius, kirkkoherran apulainen
1838 Berndt Magnus Zilliacus, välisaarnaaja, kirkkoherran sijainen
1870–72 Frans Ludvig Bengelsdorff, kirkkoherran apulainen ja sijainen
1872–75 Karl Vilhelm Silfvenius, kirkkoherran sijainen
1874–1877 Karl Fredrik Toikka, kappalaisen apulainen
1875–77 William Veckman, kirkkoherran sijainen
1877–83 Karl Fredrik Toikka, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1879–80 Johan Emil Lindegren, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1887–88 Vilhelm Mårtensson, kirkkoherran apulainen
1888–89 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen
1889 Gustaf Alfred Tanner, kirkkoherran apulainen
1889–91 Paavo Pitkänen, kirkkoherran apulainen
1891–92 Anders Hälvä, kirkkoherran apulainen
1892 Anders Kristofer Kuhlman, kirkkoherran apulainen
1892 Knut Fabian Holmberg, kirkkoherran apulainen
1892–94 Otto Magnus Hahl, kirkkoherran apulainen
1892–93 Erland Villehad Gyllenbögel, kirkkoherran apulainen
1894–95 Taavi Inkeroinen, kirkkoherran apulainen
1895–98 Vilhelm Ferdinand Fagerlund, kirkkoherran apulainen
1898–99 Frans Hjalmar Prins, kirkkoherran apulainen
1899–1900 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja
1900–01 Bror Eemeli Fagerlund, vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen
1901 Paavo Pakkanen, vt. kirkkoherra
1901–02 Niilo Vitikainen, vt. kirkkoherra
1901–04 Erland Villehad Gyllenbögel, kappalaisen apulainen
1904J ohan Teodor Bäckman, kappalaisen apulainen
1905–07 Paavo Iikka Paunu, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja
1908 Anshelm Pärnänen, kappalaisen virallinen armovuodensaarnaaja
Arkisto
Antrean seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1724. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1724–1900-luku. Kirjallisuudessa esiintynyt tieto, että seurakunnan kirkonkirjat alkaisivat vuodesta 1747, on virheellinen.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990 LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.