Perustettiin Kalajoen emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi, kun Kalajoen pitäjänapulainen sijoitettiin Alavieskaan kuninkaan päätöksellä 8.12.1733. Seudun asukkaat sitoutuivat rakentamaan papille virkatalon 28.3.1734. Muodostettiin Kalajoen kappeliseurakunnaksi kuninkaan päätöksellä 19.8.1782. Seurakunnan kirkko rakennettiin uudelleen ja laajennettiin 1795. Erotettiin Kalajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 27.10.1879. Salaman sytyttämänä kirkko paloi perustuksiaan myöten 2.5.1916. Alavieskan kunta perustettiin 1879.
Kylät
Alavieska, Kähtävä, Somero, Taluskylä, Ylikääntä
Naapuriseurakunnat
Kalajoki, Merijärvi, Rautio, Ylivieska
Papisto
Papin palkkauksesta tehtiin suostumukset 1.8.1779 ja 24.6.1781.
Kirkkoherrat
1902–1907 August Laaksonen
1908– Juho Arvid Sarkkila
Kappalaiset
1782–1797 Simo Laurin
1798–1804 Nils Simelius
1807–1810 Johan Gummerus
1814–1815 Mats Törnudd
1816–1836 Henrik Piponius
1840–1853 Vilhelm Österbladh
1854–1859 Jakob Hemming
1859–1866 Johan Mauritz Sonck
1866–1869 Johan Gabriel Ståhlberg
1870–1898 Johannes Holmström
Pitäjänapulaiset, asui Alavieskassa vuodesta 1734
1731–1740 Magnus Westzynthius
1741–1752 Abraham Fortelius
1752–1763 Jaakko Simelius
1764–1770 Johannes Gummerus
1771–1775 Johannes Martinpoika Laurin, virka siirrettiin Reisjärvelle 1782
Ylimääräiset papit
1804–1807 Nils Abraham Moliis, armovuoden saarnaaja
1815–1816 Elias Jeremias Fonselius, välisaarnaaja
1826–1828 Julius Alexander Krank, kappalaisen sijainen
1828–1832 Klas Johan Kemell, kappalaisen sijainen
1833–1840 Johan Fredrik Silvius, kappalaisen sijainen, sittemmin virka- ja armovuoden saarnaaja
1853–1854 Johan Fredrik Cajan, vt. kappalainen
1860–1862 Karl Adam Ottelin, kappalaisen sijainen
1869–1870 Karl Emil Aejmelaeus, vt. kappalainen
1898–1900 Nikolai Heribert Forsell, vt. kappalainen
1900–1901 Karl Gustaf Mustonen, vt. kappalainen
1901–1902 Eemil Oskar Ojala, vt. kirkkoherra
1907–1908 Otto Kolehmainen, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja
Arkisto
Alavieskan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1723–1961.