Jääsken kihlakunta mainitaan Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Seurakunta lienee perustettu 1300-luvulla ja oma kirkkoherra mainitaan 1415. Kirkkoherra vietiiin vankeuteen 1592 sen jälkeen, kun venäläiset olivat pahoin ryöstäneet pitäjää. Serakunnan Pyhän Pietarin nimikkokirkko sijaitsi aluksi Vuoksen läntisellä rannalla pari kilometriä ylempänä sen myöhempää aikkaa, jonne se siirrettiin 1612. Seurakunta oli Viipurin kymnaasin teologian lehtorin anneksena 1668–1672. Uusi kirkko rakennettiin 1693, jolloin sen sanotaan olleen järjestyksessääns seurakunnan neljäs kirkko. Uudenkaupungin rauhassa 1723 pitäjän pohjoinen puoli ja kirkko jäivät Ruotsin puolelle ja seurakunta kuului Haminan konsistoriin vuodesta 1743. Kirkkoa ryöstettiin ja pappila poltettiin 1.3.1742. Uusi kirkko rakennettiin 1844 ja vihittiin käyttöön 1846. Seurakunnasta on aikanaan erotettu itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi Antrea, Ruokolahti ja Rautjärvi. Joutsenon uuteen emäseurakuntaan liitettiin osia Ruokolahdesta 1639. Seurakuntaan kuulunut Kirvun kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Nuijamaan kirkkoherrakuntaan 1903. Seurakunta lakkautettiin 1948 ja sen Suomelle jäänyt osa liitettiin Imatraan, Joutsenoon ja Ruokolahteen. Muut nimet Haikola, Jääskis, Pyhän Pietarin kirkko, St: Peters kyrka, S:t Petri Kylät Ahola, Ahtiala, Ahvola, Eevala, Einola, Haikola, Hallikkala, Hämälälä, Hirsilampi, Hyppölä, Ihalempiälä, Jakola, Jakovala, Järvenkylä, Kamajauhola, Kaplahala, Kärättilä, Kärenniemi, Kärkkäälä, Kasila, Kemppilä, Kiljolanmaa, Kirkonkylä, Kiurula, Kokkola, Kostiala, Kuurmanpohja, Kyyrölä, Laitila, Laukkala, Littula, Lokkarila, Lottola, Myllölä, Näträmälä, Niemi, Oravala, Päähkälä, Pajarila, Patjaala, Pelkola, Penttilä, Pieppola, Puujalka, Räikkölä, Ranssila, Riikola, Rikkola, Rossila, Rouhiala, Seppälä, Soperonmaa, Suikkala, Sunila, Teppanala, Tollola, Velkula, Vetelälä, Virola, Virolansalo Naapuriseurakunnat Antrea, Ihantala, Imatra, Joutseno, Kirvu, Nuijamaa, Rautjärvi, Ruokolahti, Viipurin maaseurakunta Papisto Sunilan tila annettiin kirkkoherran virkatalon prebendaksi 19.7.1620. Pappila sai 1/2 veromaata Haikolan kylästä kuninkaan kirjeellä 12.4.1627, joka maa oli aikaisemmin kuulunut pappilaan. Kun kirkko siirrettiin myöhempään paikkaansa, kahdeksan virstaa alemmaksi pappilan paikkaa, antoin Kostialan säterinomistaja kirkolle maakaistaleen, jossa sittemmin kirkko, hautausamaa ja pappila sijaitsivat. Pappilan päärakennuksen sanottiin olleen aikanaan yksi Suomen komeimmista pappilarakennuksista. Kappalainen sai verovapauden eräälle lähellä kirkkoa sijainneelle tilalle 24.7.1651, jonka tämä oli 15 vuotta sitten ottanut autiotilana viljelykseen. Suikkalan virkataloon kuului 1/2 Salakan autiomaata. Kirkkoherran palkasta sääti kuninkaan käskykirje 12.7.1569, että se oli oleva 30 markkaa, yksi lästi rukiita ja yksi lästi maltaita. Vuonna 1572 palkka oli 119 markkaa, kaksi lästiä rukiita ja kaksi lästiä maltaita, ja seuraavana vuonna se jaettiin siten, että Ruokolahden kirkkoherra sai siitä åuolet. Papiston palkasta varhaisempina aikoina on merkitty, että se maksettiin vanhan tavan mukaan, jonka hallitseva senaatti vahvisti 25.9.1769. Papiston palkasta annettiin päätöksiä 22.7.1870 ja 8.9.1871. Papinvirkojen avoinaiseksi julkistamisesta ehdollisesti keisarillinen käskykirje 26.11.1866. Kirkkoherrat 1415 Jonis –1511 Peder 1538– Knut –1550 Thomas 1551–1561 Martinus Henrici 1562–1568 Nicolaus Petri Posse 1569–1597 Andreas Andreae Korhonius 1598–1602 Matthias Petri 1602–1611 Canutus Nicolai 1612–1634 Bartholdus Andreae Kettunius 1634–1650 Johannes Thomae Lacmannus 1652–1667 Kristiern Olai Winter 1672–1673 Andreas Henrici Heinricus 1675–1678 Marcus Georgii Helsingius 1679 Bartholdus Johannis Lacmannus 1680–1705 Paulus Matthiae Heintzius 1705–1712 Ernst Gestrinius 1714–1723 Gustaf Orraeus 1725–1742 Thomas Punderus 1745–1753 Peter Warell 1755–1762 Michael Gustavi Lilius 1763–1787 Esaias Polack 1788–1802 Gustaf Michaelis Lilius 1803–1840 Fabian Bergstein 1842–1865 Alexander Joakim Tesche 1866–1881 Karl Gustaf Dahlgren 1882–1883 Karl Gustaf Vivolin 1886–1903 Gustaf Adolf Holmström 1905–1906 Gustaf Elis Bergroth 1909–1940 Antti Lappalainen Kappalaiset 1560 Nils Andrea Thomae Kettunius –1612 Bartholdus Andreae Kettunis 1613–1614 Petrus Nicolai 1624–1634 Johannes Thomae 1635–1666 Magnus Bartholdi Kettunis 1667–1692 Magnus Alopaeus 1693–1694 Erik Kekonius 1694–1710 Gustaf Orraeus 1722–1743 Johan Ahlqvist 1746–1790 Matthias Ahlqvist 1791–1797 Karl Fredrik Kuhlhelm 1798–1803 Karl Rein 1805–1825 Mikael Vilhelm Lilius 1828–1843 Gustaf Fredrik Melart 1844–1853 Johan Adolf Aurén 1856–1865 Klas Gustaf Beyrath 1866–1886 David Sirelius 1889–1890 Paavo Poutiainen 1891–1902 Sakari Kontio 1905–1921 Juho Koskinen Apupapit –1744 C. J. Winter, ylimääräinen apulaispappi 1744–1746 Matthias Ahlqvist, virka- ja armovuoden saarnaaja 1753–1759 H. Laviander, kirkkoherran apulainen 1761 A. J. Ithimaeus, kirkkoherran apulainen 1772–1773 A. J. Ithimaeus, kirkkoherran apulainen 1770–1780 Johan Ahlqvist, kappalaisen apulainen 1781–1791 Karl Fredrik Kuhlhelm, kappalaisen apulainen 1782–1789 S. G. (S. W.) Löfberg, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1800–1805 Mikael Vilhelm Lilius, kirkkoheran apulainen, armovuoden saarnaaja 1803–1809 Gustaf Lilius, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1809–1821 Anders Gjös, kirkkoherran apulainen 1824–1825 Jonatan Gestrin, kirkkoherran apulainen 1825 Fredrik Vilhelm Europaeus, virkavuoden saarnaaja 1825 Axel Abraham Johnsson, virkavuoden saarnaaja 1825–1828 Gabriel Österberg, virkavuoden saarnaaja 1826–1829 Johan Adolf Aurén, kirkkoherran apulainen 1829 Petter Johan Fredrik Brofeldt, kirkkoherran apulainen 1829–1834 Berndt Magnus Ziliacus, kirkkoherran apulainen 1834 Karl Alfred Nystén, kirkkoherran apulainen 1834–1837 Karl Fredrik Kockström, kirkkoherran apulainen 1837–1840 Albert Sarén, kirkkoherran apulainen 1840 Karl Johan Cederblad, kirkkoherran apulainen 1840–1844 Anders Vinter, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1843–1846 Vilhelm Ludvig Lundán, kirkkoherran apulainen 1846–1848 Gregorius Monell, kirkkoherran apulainen 1848–1863 Alexander Fernberg, kirkkoherran apulainen 1853–1855 Frans Karl Otto Vilhelm Vinter, virka- ja armovuoden saarnaaja 1855–1856 Anders Rosberg, armovuoden saarnaaja 1863–1866 Ulrik Siegberg, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1879 Jaakko Haniel Päivärinta, kappalaisen apulainen 1881–1885 Johan Auvinen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1882–1883 Frans Viktor Hollming, kirkkoherran apulainen 1883–1885 Gustaf Elis Bergroth, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1885–1886 Adolf Hakkarainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1885 Johannes Smolander, vt. kappalainen 1885–1886 Herman Miettinen, vt. kappalainen 1886–1887 Johan Friman, vt. kappalainen 1887–1889 Oskar Herman Bergström, vt. kappalainen 1890 Paavo Pitkänen, vt. kappalainen 1890–1891 Ernst Gustaf Sundén, vt. kappalainen 1892 Knut Fabian Holmberg, kirkkoherran apulainen 1893–1894 Niilo Vitikainen, kirkkoherran apulainen 1895–1897 Taavi Inkeroinen, kirkkoherran apulainen 1897 Karl Mikael Mellberg, kirkkoherran apulainen 1897–1899 Johan Hotinen, kirkkoherran apulainen 1900–1901 Erlan Pispala, kirkkoherran apulainen 1901 Kaarlo Teodor Nikolai Hulkkonen, papiston apulainen 1901–1905 Paavo Iikka Paunu, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1902–1905 Emil Nyholm, vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1906–1909 Yrjö Juhani Hofström, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Arkisto Jääsken seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1692, tilikirjat vuodesta 1728 ja historiakirjat vuodesta 1682. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1681–1986. Seurakunnan rippikirjoja tutkiessa kannattaa huomata, että 1800-luvun puolivälistä lähtien kirjoissa oli käytäntönä jaotella Jääsken kylät kahteen ryhmään sen mukaan, sijaitsiko kylä seurakuntaa halkonen Vuoksen itä- vai länsipuolella. Kirkkoherra Ernst Gerstrinin mainitaan vieneen vei isonvihan aikana kirkonkirjat Ruotsiin. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990 LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Kirkonkirjat

Alkuaan Ruotsin Härnösandin hiippakunnan Kautokeinon emäseurakunnan anneksi. Mainitaan ensimmäisen kerran kylänä 1551. Koutokeino jäi vuoden 1747 rajakäynnissä Norjan kuningaskunnan puolelle ja Utsjoki Ruotsin, minkä jälkeen Utsjoen kappeli määrättiin yhdessä Kuusamon emäseurakunnan Inarin kappelin kanssa muodostettavaksi omaksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella kirjeellä 26.6.1747 ja seurakunta määrättiin kuuluvaksi Turun hiippakuntaan. Aluksi kirkkoherra määrättiin asumaan Utsjoella talvisin, jolloin saamelaiset peuroineen oleskeli täällä, mutta heidän siirtyessä kesäisin merenrannalle, piti kirkkoherran muuttaa Inariin, jonka asukkailla oli vakinaiset asunnot. Myöhemmin kirkkoherra oleskelivat kesäisin pitäjän eteläosissa ja muuttivat vasta talven alussa Utsjoelle. Lapin kirkollisten asian johtokunta määräsi kirjeessä 9.11.1748, että saamen kieltä tuli käyttää katekeettakouluissa ja jumalanpalveluksissa. Saameksi saarnattiin etenkin juhlina ja silloin, kun ihmisiä oli enemmän koossa, jos pappi siihen kykeni, ja tavallisesti saarnattiin suomeksi. Seurakuntaan kuulunut Inarin kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1881. Utsjoen kunta perustettiin 1876. Alkuaan seurakunnassa oli kaksi kiertävää katekeettaa ja kolmas virka asetettiin keisarillisella käskykirjeellä 26.5.1837, mutta käskykirjeellä 20.2.1857 asetettiin näiden sijaan vain yksi katekeetta, jonka tehtäväksi määrättiin opettaminen vakinaisessa koulussa Inarin kirkon luona. Katekeetalta vaadittiin inarinsaamen tuntemista, ja keisarillisessa käskykirjeessä 20.2.1858 määrättiin, että katekeetan oli oltava vihitty papiksi tai ylioppilas, jotta hänellä oli oikeus lukea hyväksi kaksinkertaiset virkavuodet. Katekeetan palkka oli 150 ruplaa ja sitä korotettiin 100 markalla keisarillisella käskykirjeellä 16.12.1887. Ensimmäisen Tenojoen varrella Talvadisissa sijainneen kirkon kerrotaan vihavenäläisten polttaneen jo ikivanhana aikana. Sai ensimmäisen varsinaisen kirkon Mantojärven rannalle 1700 ja kirkko tunnettiin nimellä Pyhä Ulrika. Uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi kivestä keisarin käskykirjeellä 30.4.1842 ja rakentamisen kustannuksiksi arvioitiin 6 841 ruplaa. Seurakuntaan on kuulunut myös Outakosken rukoushuone eli kinkeritupa vuodesta 1853, jossa aikanaan pidettiin lukukinkereitä kesäisin. Outakosken lisäksi kulmasaarnoja pidettiin kinkerien aikaan Nuorgamissa. Muut nimet Ohcejohka, Aritsby Kylät Kirkonkylä, Nuorgam (Njuorggán), Outakoski (Vuovdaguoika) Naapuriseurakunnat Inari, Kaarasjoki, Teno, Uuniemi Papisto Kirkkoherrat 1747–1757 Anders Hellander 1758–1765 Henrik Wegelius 1766–1781 David Eric Högman 1782–1793 Henrik Sund 1794–1797 Samuel Castrén 1798–1804 Johan Wegelius 1804–1816 Henric Wegelius 1820–1833 Jakob Fellman 1833–1846 Karl Fredrik Stenbäck 1848–1852 Fredrik Vilhelm Stjerncreutz 1854–1859 Anders Andelin 1860–1866 Edvard Vilhelm Borg 1868–1871 Evert Brynolf von Konow 1877–1886 Jonatan Gummerus 1887–1892 Viktor Alfred Virkkula 1893–1899 Aukusti Koivisto 1900–1905 Aukusti Hakkarainen 1906– Pekka Rudolf Heikinheimo (Heikel) Ylimääräiset papit 1798–1799 Erik Castrén, vt. kirkkoherra 1819 Jakob Fellman, sijaiskirkkoherra 1831–1833 Karl Fredrik Stenbäck, kirkkoherran sijainen 1845–1848 Fredrik Vilhelm Stjerncreutz, sijaiskirkkoherra 1883–1885 Viktor Alfred Virkkula, vt. kirkkoherra 1886–1887 Viktor Alfred Virkkula, vt. kirkkoherra 1892–1893 Aukusti Koivisto, vt. kirkkoherra 1904 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra 1905–1906 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra Arkisto Utsjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1742, tilikirjat vuodesta 1721 ja historiakirjat vuodesta 1742. Haudattujen luettelot puuttuvat vuosilta 1821–1840. Seurakunnan pappila paloi 10.4.1834 ja edelleen käytännössä olevan ehtoolliskalkin jalassa on kirjoitus: "Efter eldsvådan på Utsjoki prestegård den 10 Aprill 1834 omgjord på Eccl. Fondens bekostnad 1840". Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1696–1987. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: Hiski SSHY: Kirkonkirjat

Perustettiin Ruotsin Ylitornion emäseurakunnan kappeliksi nimellä Muonioniska 1788. Siirrettiin Haminan rauhassa Suomeen ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella kirjeellä 5.3.1812, jolloin seurakuntaan yhdistettiin kappelina Enontekiön entinen emäseurakunta ja seurakunnille asetettiin yhteinen papillinen katekeetta. Keisarillisella kirjeellä 4.9.1856 määrättiin, ettei seurakunnan katekeetan tarvinnut olla papiksi vihitty. Enontekiö perustettiin omaksi kappeliksi 1856 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916. Muonion katekeetta sai palkanlisäystä 180 markkaa keisarillisella kirjeellä 16.12.1887 ja toisen katekeetan virka perustettiin Keisarillisen Senaatin päätöksellä 1.9.1897. Keisarillinen Senaatti myönsi Muonion ja Enontekiön kirkkojen kunnostukseen 25 000 markkaa 31.1.1903 ja korjaamiseen lisäksi 6 00 markkaa 6.3.1906. Seurakuntaan on kuulunut Ylimuonion rukoushuone. Muonion kunta perustettiin 1868. Muonion ensimmäinen pieni kirkkotupa sijaitsi kirjallisuustietojen mukaan Ollinmäellä, mutta karttatietojen perusteella tupa olisi sijainnut mahdollisesti Pappilantörmällä. Ensimmäinen varsinainen kirkko määrättiin rakennettavaksi Muonioon valtion varoilla seurakunnan tultua erotetuksi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1812. Kirkon rakentaminen oli tullut maksamaan 6 768 ruplaa hopeassa sen valmistuessaan 1817. Kirkon kellotorni rakennettiin 1883. Kirkko vaurioitui Lapin sodassa ja vauriot kunnostettiin 1949. Muut nimet Muonioniska Kylät Alamuonio, Kätkäsuvanto, Ylimuonio Naapuriseurakunnat Enontekiö, Kittilä, Kolari Papisto Kirkkoherrat 1812–1829 Matias Kolström 1833–1848 Erik Kristian Castrén 1848–1854 Jakob Fredrik Liljeblad 1854–1868 Karl Ferdinand Pfaler 1869–1872 Karl Immanuel Hällfors 1876–1879 Samuel Porthan 1880–1892 Oskar Alfred Voldemar Aurén 1893– Julius Snellman Apupapit ja armovuoden saarnaajat 1788–1812 Matias Kolström, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1825–1834 Matias Adolf Kolström, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1834–1836 Esaias Castrén, kirkkoherran sijainen 1836 Nils Frosterus, sijaiskirkkoherra 1837–1848 Jakob Fredrik Liljeblad, kirkkoherran sijainen, välisaarnaaja 1868–1869 Johan Nordberg, vt. kirkkoherra, Kittilän kappalainen 1868–1869 Johan Immanuel Bergh, vt. kirkkoherra, Kolarin kappalainen 1872 Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1873–1876 Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1879–1880 Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1872–1873 Johan Robert Castrén, vt. kirkkoherra, Turtolan kirkkoherra 1892–1893 Frans Alfred Carpén, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra Arkisto Muonion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1799 ja historiakirjat vuodesta 1797. Pappila paloi kesällä 1797, jolloin todennäköisesti tuhoutui vanhimmat tilikirjat ja historiakirjat vuodesta 1788. Kirkko syttyi palamaan 25.4.1914, mutta tulen voima saatiin estetyksi. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1961. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Kirkonkirjat

Etsi tietokannasta Etusivu Tietokanta Tunnisteet Sanasto Palaute Lisää Hae tietokannasta Tietokanta Tietoja Suomen seurakunnista on Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoja Suomen luterilaisten ja ortodoksisten se urak untien historiasta, papistosta ja arkistoista. Näiden lisäksi tietokannassa on mukana Suomen rajaseurakuntia Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta sekä Inkerin luterilaiset seurakunnat Venäjältä. Tietokannassa esitetty kirkollinen hierarkia vastaa 1900-luvun alun tilannetta. ​ Tietokanta on täydennysvaiheessa ja uusia tietoja julkaistaan viikoittain. Seurakuntia lisätään tietokantaan järjestyksessä hiippakunnittain alkaen Kuopion hiippakunnasta ja päättyen Turun arkkihiippakuntaan. Tietokannan täydennys valmistunee vuoden 2023 loppuun mennessä, minkä jälkeen tietokannassa on haettavana noin 600 seurakunnan tiedot. Täydennyksen etenemistä voi seurata alla olevan selausnäkymän ilmoittaman seurakuntien lukumäärän perusteella . ​ Tietokannassa esitetyt seurakuntien historiatiedot ja luettelot papistosta perustuvat pääasiassa piispa Otto Collianderin toimittamaan kaksiosaiseen Suomen kirkon paimenmuistoon (1910 & 1918), Adolf Neoviuksen Suomen evankelis-lutherilaisen kirkon matrikkeliin (1898) ja sen lisävihkoon (1908) sekä Ludvig Wennerströmin Porvoon piispa Anders Hornborgin vuonna 1873 kirjoittaman matrikkelin mukaan toimittamaan teokseen Tilastollinen ja biografinen Suomen evankelis-lutherilaisen seurakuntain ja papiston matrikkeli (1885). Mainittujen teosten tietoja on täydennetty ja täydennetään esimerkiksi seurakuntien historioiden ja pitäjänhistorioiden sisältämillä tiedoilla sekä tiedonannoilla. Tietokannan ylläpidosta ja täydennyksestä vastaa Suomen Sukututkimusseuran verkkopalveluasiantuntija. Selaa tietokantaa Seurakunta (185) 185 päivitystä Rovastikunta (45) 45 päivitystä Hiippakunta (1) 1 päivitys Sotilasseurakunta (1) 1 päivitys Etusivun kuva Anna Dahlbäck: Naantalin kirkko 1910–1919 CC BY 4.0 Museovirasto

Etusivu Tietokanta Tunnisteet Sanasto Palaute More Tunnisteet Tunnisteiden avulla voit selata ja rajata tietokantaa ja sen sisältöä esimerkiksi kirkollisen hierarkian mukaan seurakunnista hiippakuntiin sekä seurakuntien maantieteellisen sijainnin mukaan maakunnittain. Tunnisteista voi valita selattavaksi myös kaikki luterilaiset tai ortodoksiset seurakunnat. Kaikki tietokannassa käytössä olevat tunnisteet on alla olevassa tunnistepilvessä. Ala-Karjalan rovastikunta Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Hattulan rovastikunta Helsingin rovastikunta Helsinki Inkeri Jääsken rovastikunta Jämsän rovastikunta Jyväskylän rovastikunta Kainuu Kajaanin rovastikunta Käkisalmen rovastikunta Kalajoen rovastikunta Karjala Kemin rovastikunta Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kokkolan rovastikunta Konsistoriaalinen Kuopion hiippakunta Kuopion tuomiorovastikunta Kurkijoen rovastikunta Lakkautettu Lapin rovastikunta Lappi Luovutetut alueet Luterilainen Lyyssin rovastikunta Merimieskirkko Norja Ortodoksinen Oulun rovastikunta Päijät-Häme Perustamaton Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Porvoon hiippakunta Raahen rovastikunta Ruotsi Sairaala Saksalainen Savonlinnan hiippakunta Savonlinnan rovastikunta Sortavalan rovastikunta Tampereen rovastikunta Tehdasseurakunta Turun arkkihiippakunta Uusimaa Vaasan alinen rovastikunta Vankeinhoitolaitos Venäjä Yhdysvallat Ylä-Karjalan rovastikunta

Tulos pian VÄLI PIENIVÄLI Uusi tietokanta on julkaistu Tietoja Suomen seurakunnista on Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoja Suomen se urak untien historiasta, papistosta ja kirkonarkistoista. Siirry tietokantaan Etusivun kuva Anna Dahlbäck: Naantalin kirkko 1910–1919 CC BY 4.0 Museovirasto